Kertaan viela niille, jotka eivat ole lukeneet orjallisesti ja sisaistaneet jokaista merkintaa. Kurssilla nimelta 2-3D Design opettaja myonsi heti, etta tehtava ei liity kurssin nimeen ollenkaan. Aluksi kurssin tehtavananto oli hyvin hamara, ja ymmarsin sen vaarin monella eri tavalla.
Ensin mietittiin, mika on blogi. Sitten oli tarkoitus saada jokin oma keksinto, idea, tuote tms. blogatuksi. Ensin jai hieman hamara kuva, ja pohdin, etta pitaako meidan siis tehda tuotteellemme blogi ja siina se. Ei, ei todellakaan siina se. Tarkoitus olisi saada oma tuote jonkun toisen bloggaamaksi. Aihe mielellaan design tai siihen liittyva, koska silla alalla ollaan. Aloin jo ideoimaan, mika voisi olla esim. papukaijoihin liittyva uusi design-tuote, jonka saisin jonkun lintubloggaajan bloggaamaan. Parempi puolisko keksi nerokkaan idean design-kiipeilypuista, jotka sopisivat vaativankin sisustajan makuun antaen samalla parhaat puolensa myos linnun tarpeita ajatellen.
Mutta seuraavalla tunnilla tehtava avautui enemman, ja tuntuu etta sisaistin sen idean nopeammin tai paremmin kuin muut vaihtarit. Ideana oli siis etsia itsea kiinnostavia (design) blogeja, ja oikeasti niista olisi pitanyt valita kolme analysoitavaksi, mutta vahingossa skippasin taman osuuden. Keskityin kunnolla analysoimaan yhta, jonka koin parhaaksi.
Kavin koira-aiheisen design blogin (koska papukaija/lemmikkilintu design blogia ei loytynyt) viimeisen vuoden merkinnat lapi, ja keraisin niista dataa, mita aihepiireja ne kasittelivat. Onnekseni toiseksi suosituin kategoria olivat koira-aiheinen grafiikka, ykkosena ollen koiran pedit.
Sen jalkeen analysoin kaikki vuoden aikana tehdyt grafiikka-aiheiset merkinnat blogissa, millaisia kuvia niissa oli jne. ja paadyin tekemaan niista yhteenvedon tyylista, jollaisia oli blogattu eniten. Tata esitellessa kaksi vaihtaria ei ollut viela edes paattanyt blogia, Severus oli mutta analyysi oli hieman heikompaa kuin minulla. Sen sijaan kaksi muuta vaihtaria eivat olleet vielakaan paasseet karryille jutusta, etta homman nimena EI ole tehda kaytannossa sita, mita itse haluaa, vaan tehda se, mista valitun blogin tekija pitaa, ja muokata teoksensa siihen suuntaan, etta se miellyttaisi bloggaajan silmaa ja tulisi blogatuksi! Seka Andrea etta Flo puhuivat siita mita haluaisivat tehda, vaikka he eivat olleet viela valinneet analysoitavaa blogiakaan.
Tietty en itsekaan tehnyt kaikkea taydellisesti. Koirien piirtaminen ja tyylin keksiminen oli yllattavan hankalaa, koska tuntuu etta jokainen silmaa miellyttava tyyli oli jo jonkun keksima ja kaytetty. Analyysini loppuun kirjoitinkin muka-puolustelevan loppukappaleen siita, kuinka tahallani EN noudata tasmalleen sita tyylia, joka oli selvasti bloggaajan mieleen. Pelkasin eksyvani joukkoon muita samankaltaisia piirtajia, ja kaytin tata tekosyyna/perusteluna tehda hieman muutoksia tyyliin.
Toinen osa tehtavaa oli luoda tuotteen ymparille valeidentiteetti, koska opettaja haluaa jotenkin kai opettaa meille sita, etta edelleenkaan netissa kaikki ei ole totta, vaikka netin uskottavuus on noussut huimasti sitten 90-luvun.
Mielestani tuollainen feikki FB-profiilien ja Insta-tilien (opettaja mainitsi nuo nimelta) tekeminen ottaa uskottavuutta pois tuotteelta. Vaikka tuotteeni, tassa tapauksessa koiragrafiikat, olisi kuinka hyva ja uskottava, jos FB-sivu ja Instagalleria on luotu toissapaivana ja niilla on 3 tykkaysta joista yksi on omani ja loput kavereiden. Nettisivut olisi sen sijaan paljon parempi kanava mainostaa omia toitaan: kavijamaaraa ei nakisi, ja sivut voisi olla uskottavat vaikka ne olisi julkaistu kaksi minuuttia sitten. Se siis jos osaisi koodata. Sen lisaksi, vaikka voisin kayttaa jotain ihanan simppelia valmispohjaa, Instassa ja FB:ssa on kuitenkin oma hyva puolensa: siella kaikki ovat tasavertaisia. Jos sinulla on jommassa kummassa sivu/tili, se on samalla viivalla suositumpien, oikeiden sivujen kanssa nimen suhteen: nimi on vain nimi. Sen sijaan, jos luon nettisivut ja niiden osoite on www.hostinnimitassa.omansivunnimi.com, tuosta tulee halpisolo ja harrastelijamaisuus paistaa lapi. FB:ssa tata ei nae, mutta siella kokemattomuuden huomaa heti esim. tykkaysten, mutta myos julkaisujen maarasta! Useilla FB-sivulla on paaaaaljon enemman sisaltoa kuin nettisivugallerioilla, ja uuden sisallon julkaisutahdin nakee paivamaarista. Nettisivuille voi sen sijaan dumpata vain aloitusgallerian ja paivittaa sen joskus, tai ei sitten koskaan, eika kukaan ole sen viisaampi tai arvostele sivuja sen perusteella huonommiksi. Mutta, haluanko maksaa nettisivuosoitteesta pelkan koulutehtavan vuoksi, enka edes varmaan osaisi hoitaa koko hommaa kunnolla. Yep.
En myoskaan tieda, paaseeko kurssia esim. lapi jos omaa hommaa ei saa blogatuksi. Opettaja sanoo, etta ei paase, mutta toisaalta en tieda mita se tarkoittaa. Tarkoittaako se, etta periaatteessa opintopisteet merkitaan, mutta arvosana on nolla, vai miten. Vaihtarina hieman kuumottaa esim. Kela ja apurahat, jotka on hieman tarkkoja siita etta vaihdossa tosiaan opiskellaan eika vain lomailla.
Alun koirakuvien jalkeen olin luottavainen, etta onnistuisin saamaan tulokset blogattua! Ja ilman mitaan yhteystietoja se onnistuisikin, silla keskimaarainen maara kuville blogimerkinnassa oli 4 kuvaa, ja itse olen piirtanyt viisi. En kuitenkaan tieda, haluanko bloggarin tietoon, etta olen oikeasti vain pieni nuubinpoikanen, ja linkata sita tyhjyytta huokuvaa (niin gallerioissa kuin tykkayksissa/seuraajissa) sosiaalisen median sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti