perjantai 2. kesäkuuta 2017

Soundweeks final battle

Olipas se uskomatonta sontaa.

Jotenkin koko Soundweeks oli tosi sekava ja epaorganisoitu. Kaikki huipentui kasittamattoman surkeaan loppuhuipennukseen eilen, kun osaston opettajat tulivat myos seuraamaan esitysta.

Minulla, Andrealla ja Severuksella ei ollut juuri torstaiaamuna tekemista, silla olimme tehneet jo sen minka pystyimme edellisena paivana. Menimme siis aamun kokoontumisen jalkeen pihalle nauttimaan auringosta, ja odottelimme sita, etta kello loisi puoli yksi, jolloin setin pitaisi olla valmis, ja meidan pitaisi paasta harjoittelemaan ennen esitysta klo 16. Puoli yksi tulee, eika setti ole valmis. Puoli kaksi, ei valmista. Puoli kolme, ei valmista. Puoli nelja, meidan joukkueen touch pad ei toimi, ja se on oleelline osa kahta taistelun osa-aluetta. Varttia vaille nelja (!!!) paasemme harjoittelemaan toisen joukkueen touch padilla livena tehtavia edelliseenkin merkintaan linkitetyn mainoksen aanimaailmaa. Olihan se kamalaa. Lisaksi osa aaniraidoista oli hyvin epasynkassa. Ihan kamalaa ripulia.

Onneksi opettajat olivat tapansa mukaan myohassa. Saimme sekoilla pidempaan, ja lopulta meidan joukkueen touch padia ei saatu korjattua ollenkaan. Jouduimme siis kiusallisesti kilpailemaan toisen joukkueen puolella.

Harjoittelun ja koordinaattorin puutteen vuoksi lahes jokainen taistelu oli improvisoitu, ja taten todella kaoottisia. Ihan havetti silmat paasta melkein, mutta paatin ettei se ollut minun tehtavani yksilona pitaa siita huolta. Olkoon. Nyt se on ohi. Saalittaa opettajat, jotka joutui katselemaan sita, ja etta siihen kaytettiin budjettia (ja rikottiin yksi makki tietokone kanssa, kun se tippui poydalta).

Kuvissa olin aika hyvin edustettuna puhelinta selaten, koska mun koko torstain tehtava oli odottaa etta paasee treenaamaan, ja lopulta treeniaika oli saalittavan lyhyt. Ou jea.

Kuvat: Berend Kok

Olen reipas

Severus on reipas

Olemme reipas joukkue 

Niskaakin ehti rapsutella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti